Mittausalue viittaa laitteen nimellisalueen ylä- ja alarajan väliseen erotukseen. Jos laitteen mittausalueen alaraja on nolla, niin fyysisen suureen mitattava enimmäisarvo on yhtä suuri kuin sen mittausalue. Esimerkiksi ampeerimittarin mittausalue on mitattavan virran enimmäisarvo.
Säätösuhde on laitteen suurimman mittausalueen suhde pienimpään mittausalueeseen. Suuri säätösuhde tarjoaa enemmän säätövaraa. Kun prosessiolosuhteet muuttuvat, lähettimen mittausaluetta on kätevää muuttaa ilman, että laitetta tarvitsee vaihtaa. Se voi myös vähentää varastossa olevien varalaitteiden määrää, mikä on hyödyllistä hallinnon kannalta ja auttaa estämään varojen kasautumista. Siksi lähettimen säätösuhde on erittäin tärkeä tekninen indikaattori.
Mittaria valittaessa ei ole kyse siitä, että mitä suurempi säätösuhde on, sitä parempi on laitteen suorituskyky. On myös otettava huomioon toiminta-alueen käsite. Esimerkiksi painelähettimelle, jonka mittausalue on 0–250 kPa ja todellinen mitattava paine on 60 kPa, valitun mittausalueen tulisi olla 0–100 kPa, ja tämä alue on toiminta-alue. Jos painelähettimen säätösuhde on 10:1, se tarkoittaa, että painelähettimen tarkkuuden varmistamiseksi pienin toiminta-alue, jonka voimme valita, on 0–25 kPa. Jos toiminta-alue on tätä arvoa pienempi, laitteen tarkkuus heikkenee. Jos toiminta-alue on kuitenkin 0–25 kPa ja 0–250 kPa välillä, laitteen tarkkuus voidaan taata. Toiminta-alueen ja suurimman mittausalueen ei siis tulisi erota liikaa toisistaan, muuten laitteen tarkkuus heikkenee.
Kylmävesimittareiden osalta säätösuhde on yleisesti käytetyn virtausnopeuden Q3 suhde pienimpään virtausnopeuteen Q1, ja se voidaan esittää myös kirjaimella R, jota seuraa numero.
Julkaisun aika: 24.3.2025